Mistä on kyse?
Sotavainajien etsintäryhmät ovat vapaaehtoisista koostuvia ryhmiä, jotka tekevät käytännön etsintätyötä maastossa Suomessa ja Venäjällä. Tavoitteena on paikantaa ja tunnistaa sodassa kadonneita tai kaatuneita henkilöitä sekä saattaa heidät kotiseuduilleen haudattaviksi.
Paikka on kuitenkin silloin tutkittu ja jokainen pois rajattu kohde vie lähemmäs oikeaa. Sotavainajien etsintätyö tuo lohtua omaisille, jotka ovat saattaneet odottaa vuosikymmeniä tietoa taistelukentille kadonneista läheisistään. Kattavasta esityöstä ja huolellisesta etsinnästä huolimatta iso osa etsintäpäivistä päättyy siihen, että etsittävää sankarivainajaa ei löydy. Nämä päivät eivät ole kuitenkaan turhia.
” Erään sankarivainajan sukulainen kertoi meille, että heidän perheensä sai rauhan – he tiesivät, että teimme kaikkemme löytääksemme heidän läheisensä. Vaikka tämä kenttäpastorin rintamalla siunaama sankarivainaja jäi toistaiseksi löytymättä, emme saa koskaan unohtaa hänen ja monien muiden uhrauksia.”
Sotavainajien etsintä on luvanvaraista
Etsintyö ei ole leppoista ajanvietettä metallinpaljastimen kanssa maastossa, eikä sillä ole mitään tekemistä ”sotaromun” keräämisen kanssa. Maastosta löytyneet ja vaaralliseksi luokitellut räjähteet ilmoitetaan viranomaisille, jotka hoitavat ne pois maastosta.
Sotavainajien etsintä on luvanvaraista, vastuullista ja etukäteen suunniteltua toimintaa. Kaivamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa ja valtion mailla se hankitaan Metsähallitukselta – etsipä sieltä mitä hyvänsä. Muinaismuistolailla suojeltujen alueilla ei saa kaivaa.
Luvaton kaivaminen historiallisilla alueilla aiheuttaa vahinkoa maanomistajille, sotavainajien etsintätyölle ja muinaismuistolailla suojelluille kohteille:
- Museoviraston määrittelemillä muinaisjäännösalueella ei saa kaivaa. Kaivaja syyllistyy muinaismuistolailla suojellun kohteen vahingoittamiseen (Rikoslaki 48 luku, 1 §). Sotavainajan jäänteiden luvaton kaivaminen, siirtäminen tai hävittäminen voi täyttää hautarauhan rikkomisen tunnusmerkit (Rikoslaki 17 luku 12 §).
- Venäjällä toiminta vaatii monitasoisen byrokratian mukaiset luvat, ja matkat tehdään virallisten yhteistyökanavien kautta.
- Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry vastaa etsintätoiminnan valtakunnallisesta koordinoinnista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteydenpidosta viranomaisiin. Yhdistys toimii tiedon ja muiston säilyttäjänä, huolehtii vainajien uudelleenhautaamisesta sekä tukee etsintäryhmiä käytännön järjestelyissä. www.sotavainajat.net
Vaikka sotahistorialliset alueet kiinnostaisivat, metallinpaljastimia on nykyään helposti saatavilla ja mahdolliset löydöt houkuttelevat – älä koskaan kaiva ilman asianmukaisia lupia.
Etsintäalue
Etsintäalueiden valinta vaatii kattavaa taustaselvitystyötä ja asiantuntemusta sotahistorian vaiheista. Kohteen valitseminen tapahtuu historiallisten tietojen sekä arkistolähteiden; kuten kirjojen, sotapäiväkirjojen, kantakorttien, karttojen, peitepiirrosten perusteella. Tietoja meille antavat ja hankkivat myös useat historian asiantuntijat. Lisäksi mahdolliset veteraanien kertomukset ja paikallisten kertomat tiedot voivat auttaa meitä. Paikan päällä taistelupaikkojen sijainnit, kantakortin tiedot kaatumispaikasta, tiedot hautapaikan sijainnista, löydökset ja rintamalinjojen kulku auttavat kohdistamaan etsintää todennäköisille alueille.
Työ alkaa kuukausia tai jopa vuosia ennen etsintämatkaa
Iso osa etsinnästä tapahtuu etsijöiden kotona – se on pitkälti arkistojen, karttojen sekä sotapäiväkirjojen tutkimista. Palapelin palasia sovitellaan yhteen, jotta voimme rajata etsintäalueen. Löytöjen tunnistaminen ja karttojen tulkitseminen vaativat osaamista: Maastosta löytyneet taisteluihin kuuluneet tarvikkeet antavat meille tietoa tapahtumien kulusta. Varusteiden, kuten vaatteiden, nappien, kengänpohjien ja vyönsolkien tunnistaminen auttaa selvittämään vainajan kansalaisuuden paikan päällä ja ne antavat meille lisätietoa esimerkiksi tuntolevyn puuttuessa.
Etsintämatka
Ennen etsintämatkaa tehdään etsintäsuunnitelma, joka toimitetaan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle. Matkalle osallistuu ryhmästä noin 3–8 henkilöä. Yövymme yleensä teltassa etsintäalueiden läheisyydessä, jotta meille jää enemmän aikaa etsinnöille. Jäsenillä on omat vastuualueensa, mutta kaikki tekevät etsintöjä maastossa. Asiantuntemusta löytyy esimerkiksi löytöjen tunnistamisessa.
”Kun pääsemme paikalle, kaikki muuttuu todeksi. Tiet, ojat, kukkulat…alueet, joissa taisteluja on käyty siirtyvät paperilta silmiemme eteen. Akut on ladattu ja lapiot teroitettu. Tästä alkaa itse etsintä.”
On tärkeää, että etsijä tuntee alueen historian, osaa lukea karttaa ja fyysinen kunto riittää kaivamiseen sekä maastossa liikkumiseen. Vanhoja peitepiirroksia ja sotapäiväkirjoja käytetään etsintäalueen suunnittelussa. Peitepiirrokset ovat käytännössä voipaperille piirrettyjä viivoja, joita tutkimalla ja peilaamalla niitä nykyajan karttoihin pystymme selvittämään etsintäalueita. Tapahtumapaikalla peitepiirroksien pohjalta siirrymme käyttämään nykyaikaisia GPS-pohjaisia karttaohjelmia. Maastossa etsintää tehdään metallinpaljastimia ja lapioita käyttäen.
Matkan jälkeen teemme Sotavainajien muistonvaalimisyhdistykselle mahdollisimman kattavan raportin etsinnöistä.
Sotavainajien etsintätyö jatkuu niin kauan kuin kentälle jääneitä vainajia löytyy. Teemme toistaiseksi etsintöjä vain Suomessa. Kansainvälinen tilanne vaikuttaa etsintätyön mahdollisuuksiin Venäjällä, entisen Suomen alueilla.
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry – sotavainajat.net
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen tekemä varsinainen sotavainajatyö käsittää neljä vaihetta:kentälle jääneiden etsinnän, kotiuttamisen, mahdollisen tunnistamisen ja hautaan saattamisen.
Suomen vuosina 1939–1945 käymissä sodissa kaatui yli 93 000 sotilasta. Suurin osa heistä on haudattu kotiseurakuntiensa hautausmaihin.Taisteluiden aikana kaikkia ei saatu evakuoitua ja noin 13 000 sotilasta jäi kentälle tai katosi. Lähes 1 600 heistä haudattiin jo sodan aikana tunnistamattomina ja hukkuneina menehtyneitä lasketaan olleen lähes 300.
Kentälle jääneet ja kadonneet Suomen sodissa
5166
Talvisota
7780
JatkoSOTA
138
Lapin soTa
13 084
KAIKISSA SODISSA YHTEENSÄ
(Kansallisarkisto-menehtyneiden tiedosto)